Oletko koskaan pohtinut, voisiko elämä syntyä jossain aivan muualla kuin maapallolla – ehkäpä ympäristössä, missä vettä ei esiinny lainkaan? Viimeisimmät laboratoriotulokset ja havainnot asettavat kysymyksen uudella tavalla: elämä ei ehkä tarvitse vettä liuottimeksi. Jos tämä pitää paikkansa, meidän käsityksemme elinkelpoisista maailmoista, kuten Venuksesta, mullistuu. Lue eteenpäin ja ihmettele kanssamme, miksi aihe koskettaa myös meidän arkista uteliaisuuttamme.
Venus – naapurimme mysteerien planeetta
Kun katsomme Venusta kotitaivaallamme, emme näe paljain silmin sen paksuja pilviä ja outoja tummia raitoja. Tutkijat ovat kuitenkin vuosikymmeniä ihmetelleet näitä ilmiöitä. Planeetan pinnan kuumuus ja uskomaton paine tekevät elämän olemassaolosta siellä lähes mahdotonta – puhumme noin +460 °C lämpötilasta ja paineesta, joka on lähes 100 kertaa meidän ilmanpainettamme suurempi.
Keskuspilvien yllätykset
Mielenkiintoista kyllä, noin 50–70 km Venuksen pinnan yläpuolella, pilvikerroksessa, olosuhteet ovat huomattavasti siedettävämpiä: lämpötila vaihtelee +20–+80 °C ja paine on verrattavissa meille tuttuihin olosuhteisiin. Juuri näillä korkeuksilla tutkijat ovat havainneet kummallisia tummia juovia – niiden alkuperä on yhä mysteeri.
Kuka nielee ultraviolettia Venuksen ilmakehässä?
Yksi suurista arvoituksista liittyy siihen, mikä aine imee ultraviolettisäteilyä Venuksen ilmakehässä. Oletuksia on esitetty muun muassa raudan ja rikin yhdisteistä, mutta täydellistä vastausta ei ole löytynyt. Erittäin kiinnostavaa on se, että fosfiinia – kaasua, jota maapallolla syntyy yleensä vain bakteeritoiminnan sivutuotteena hapettomassa ympäristössä – on löydetty Venus-pilvistä. Tämä löytö aiheuttaa vilkasta keskustelua siitä, voisiko Venuksessa olla elämää tai, ainakin, uusia kemiallisia prosesseja joista emme ole tietoisia.
Venuksen ilmakehässä on havaittu fosfiinia, joka voi olla merkki elämästä tai tuntemattomasta kemiallisesta prosessista.
Tarvitseeko elämä aina vettä ympärilleen?
On pitkään ajateltu, että vesi on kaiken elämän lähde. Viimeaikaiset kokeet osoittavat kuitenkin, ettei tämä olekaan aivan niin yksiselitteistä. Laboratorionmittakaavassa jopa niin kutsutut ioniset nesteet – erityiset suolat, jotka pysyvät nestemäisinä poikkeuksellisen laajassa lämpötilaikkunassa – voivat toimia biologisten molekyylien liuottimina.
Haastamassa vanhat käsitykset
Tutkimuksessa rikki- ja orgaanisia happoja sekoitettiin laboratoriossa, syntyi hidasnesteisiä, stabiileja liuoksia, jotka säilyttivät biokemiallisia ominaisuuksiaankin korkeissa lämpötiloissa ja alhaisessa paineessa. Näin ollen myös planeettojen, joilla vesi haihtuisi nopeasti, ympäristöissä saattaa esiintyä pieniä, pysyviä nestealueita, joissa elämä voisi olla mahdollista.
Ioniset nesteet – uudenlainen elämän kuljetin
Ioniset nesteet eivät haihdu herkästi, kiitos niiden erittäin matalan höyrynpaineen. Ne voivat muodostua kohtalaisen tutusta kemikaaleista – kuten rikkihaposta ja orgaanisista yhdisteistä, joita on löydetty esimerkiksi meteoriiteista sekä kiviplaneettojen pinnoilta. Voisiko siis elämän synnylle olla olemassa enemmän mahdollisia kemiallisia ympäristöjä kuin olemme aikaisemmin kuvitelleet?
Tekniset ominaisuudet – näin ne hyödyttävät elämää
| Ominaisuus | Merkitys elämälle |
|---|---|
| Korkea lämpötilan kesto | Mahdollistaa elämän kuumuudessa, jossa vesi on jo höyryä |
| Matala höyrynpaine | Neste ei haihdu helposti pienistä altaista |
| Biomolekyylien liuotin | Edistää biokemiallisia reaktioita |
Venus, Saturnuksen kuut ja muu aurinkokunta
Kun katselemme lähelle, emme rajoitu pelkästään Venukseen. Tiesitkö, että esimerkiksi eräiden Saturnuksen ja Jupiterin kuiden pinnat sisältävät runsaasti orgaanisia molekyylejä ja jäättäviä happoja? Tämä laajentaa käsitystämme siitä, missä rajanvedon elinkelpoisuuden suhteen pitäisi kulkea. Jos ioniset nesteet pystyvät säilyttämään ja liuottamaan esimerkiksi entsyymejä, elämä voisi olla täysin erilaista kuin mitä olemme oppineet pitämään mahdollisena.
Laajentuvat rajat – mitä tämä tarkoittaa tulevaisuudellemme?
Jos elämä todella kykenee hyödyntämään muitakin kuin vesiliuottimia, koko ajattelumme elinkelpoisista planeetoista muuttuu. Tällöin perinteinen "sininen planeetta" -ajatusmaailma saa rinnalleen uusia, eksoottisempia maailmoja, joissa elämä voisi mahdollisesti kukoistaa.
Oma näkemykseni aiheesta
Oma fiilikseni on, että tämä aihe on aidosti kiehtova – luonto todella yllättää meidät kekseliäisyydellään. Jokaisen uuden löydön myötä on kuin kokosimme palapeliä, jonka lopputulosta emme voi etukäteen arvata. Turun tähtitornin iltoina jään usein mietteliääksi – miten valtavan monimuotoinen ja yllätyksellinen universumimme oikein on?
Mitä jää käteen? Uudet näkymät avaruuden elämän etsinnälle
Ionisten nesteiden löydöt osoittavat, että elämän mahdollisuuksien rajat laajenevat – voimme nyt kuvitella vaihtoehtoisia ekosysteemejä kuumilla, kuivilla tai muuten haastavilla planeetoilla. Tätä myötä myös tutkimuksen avainsanat, kuten elinkelpoinen vyöhyke ja astrobiologia, saavat uusia sävyjä. Ehkä elämän jäljet löytyvätkin vielä yllättävästä paikasta.
- Voiko elämä syntyä ilman vettä? Tutkimukset osoittavat, että ioniset nesteet voivat korvata veden liuottimena, mahdollisesti mahdollistamalla elämän syntymisen myös vapaana vedestä.
- Miksi Venusta pidetään mielenkiintoisena elämän etsinnässä? Venuksen ilmakehässä on havaittu fosfiinia, joka voi viitata tuntemattomaan elämänmuotoon tai erityiseen kemialliseen prosessiin.
- Mitkä planeetat voisivat olla mahdollisia elämän tyyssijoja ilman vettä? Kuumat ja kuivat planeetat, kuten Venus ja eräät Saturnuksen sekä Jupiterin kuut, voisivat sisältää ionisten nesteiden lammikoita, joissa elämä voisi mahdollisesti esiintyä.
- Miten ioniset nesteet eroavat vedestä elämän näkökulmasta? Ne kestävät korkeita lämpötiloja ja matalaa painetta eivätkä haihdu helposti, mutta pystyvät silti liuottamaan biokemiallisia molekyylejä, jotka ovat elämän kannalta olennaisia.
Kommentit